Mylly

Kuva Anu Issakainen

Kyrön tuulimylly

 

Paikka: "Isoaukian" reuna. Pohjois-Suomen suurin peltoaukea 1550-luvulla, 5,9 ha, omistaja Matti Rahtu.

Johan Kyrö rakensi nimeään kantavan tuulimyllyn 1800-luvn alussa. Tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta ensimmäinen maininta on vuonna 1837 kuolleen Johan Kyrön testamentissa. Mylly on Lumijoelle rakennetuista (20) yksi kolmesta jäljellä olevista (Kyrö, Meskus, Penttilä).

Kyrön myllyn viimeinen käyttäjä, 1950-luvulle asti, oli lumijokinen Kalle Kuokkanen, joka jo rippikouluiässä oli niin innokas käyttämään ja korjaamaan myllyä, että sai kesken rippikoulunkin papilta luvan lähteä myllylle, kun sattui sopiva tuuli sen käyttämiselle. Vaikka myllyä ei ole sen jälkeen käytetty, se on arvokkaana historiallisena rakennuksena kuitenkin korjattu vielä kahdesti, 1976 ja 2011. Myllyä on myös kunnostettu 1984 LC Liminka-Lakeuden toimesta (katto ja siivet), sekä 1994 ("kengitys").

Lumijoki-Seura teki vuoden 1976 korjaukset ja myös uusimmassa urakassa vuonna 2011 seuralaiset tekivät talkootyötä yhdessä LC Liminka-Lakeuden kanssa (varpaat, lahot hirret, katto, siipitukki, siivet ja portaat). Töitä johti restaurointipuuseppä Mikko Vähä, museoviraston ohjeita tarkasti noudattaen.

Siipien kääntö, siipiä kääntämässä Lumijoki-Seuran johtokunnan jäseniä