Museo

Kuva Anu Issakainen

 

Kotiseutumuseo

Lumijoen kotiseutumuseo on rakennettu 1860-luvulla ja se on kunnostettu vuonna 1999 museokäyttöön. Museossa on esillä Lumijoelta kerättyä ja lumijokisten lahjoittamaa esineistöä. Erityisesti talonpoikaisesineistöä on runsaasti esillä.

Kotiseutumuseo on avoinna 1.7.-31.7.2023 maanantaista perjantaihin klo 11-16. Muina aikoina soita numeroon 044 055 6077 (Salla).



Viljamakasiinin historiaa 

Hänen Keisarillisen Majesteetin Päätös

Limingan emäkirkon kuin myös Tyrnävän, Temmeksen, Lumijoen ja Kempeleen kappeliseurakuntien yhteisessä pitäjäkokouksessa. Päätös lainamakasiinin perustamisesta, siemen- ja hätäapujyvästön, Limingan pitäjälle ja kolmelle seurakunnalle yhteiseksi, kuin myös Lumijoen ja Kempeleen kappeliseurakunnille erikseen.

Sääntöjen mukaan Makasiinin hoitokuntaan valitaan neljä johtokunnan jäsentä, kaksi luku- ja kirjoitustaitoista ja kaksi muuta, joilta ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa. Erovuorossa lukutaitoiset neljän vuoden ja lukutaidottomat kahden vuoden välein. Johtokuntaan valittu ei voi kieltäytyä tehtävästä ilman laillista estettä. Jäsenyydestä ei maksettu palkkiota. Makasiinin hoitajaksi luku- ja kirjoitustaitoinen. Tehtävää hoiti alkuun kanttori Abraham Mennelius ja 1870-luvulta lähtien kanttori Heikki Säisä. Makasiinin hoidosta annettiin palkkaa 2 tynnyriä/vuosi puoliksi ohria ja rukiita jyvästöstä. Makasiinin mittamiehiksi johtokunta valitsi kaksi rehellisiksi ja luotetuiksi todettua miestä. Mittamiehiksi valitut selvittivät Limingan nimismiehelle kelpoisuutensa tehtävään. Nimismiehen hyväksyttyä hakijat hän kirjoitti virallisen todistuksen tehtävän hoitamiseen. Palkka mittamiehelle oli yksi tynnyri puoliksi ohria ja ruista vuodessa. Makasiinin oven kolmen lukon avaimet olivat johtokunnan puheenjohtajalla, johtokunnan jäsellä ja kolmas avain makasiinin hoitajalla.

Lainaus alkoi vuonna 1862. Siemen- ja hätäapujyvästön lainaamisen ajankohdan kuulutti kirkkoherra kahtena peräkkäisenä sunnuntaina kirkonmenojen yhteydessä. Siemenjyvästöstä ulos- lainattiin ohria toukokuun puolessa välin ja rukiit kesäkuun lopulla. Lainaajan täytyi viimeistään kaksi viikkoa etukäteen ilmoittaa makasiinin hoitajalle haluamansa jyvämäärä. Siemenjyvästöstä lainattiin ohria tai rukiita 1-3 tynnyriä/tila, hätäapujyvästön lainausmäärät olivat pienemmät. Siemenjyvien takaisinmaksu oli lokakuussa tai viimeistään joulukuussa. Ohria ja rukiita otettiin vastaan kirkossa kuulutettuina eri päivinä. Siemenjyvien täytyi olla itäviä ja hyvin puhdistettuja, rukiin paino 14 leiviskää ja ohra 11 leiviskää tynnyri. Lainan korko siemenjyvistä oli 3 kappaa tynnyriltä. Hätäapujyvästöstä lainattiin maaliskuussa ja kesäkuussa kirkossa kuulutettuina päivinä, johtokunnan määräyksestä myös muina aikoina tarpeen mukaan. Jyvästön korko oli kaksi kappaa tynnyriltä. Lainaajilla, torpparit ja mäkitupalaiset, piti olla lainantakaaja, joka oli yleensä kantatilan omistaja. Kantatilalliset saivat jyvästöstä ilman takausta. Hätäapujyvästöstä annettiin ohria ja rukiita palkkana esim. koulujen opettajille ja kunnan holhouksen alaisten hoidosta.

Kunnan esimiehellä oli oikeus kirjoittaa antomääräys apua tarvitseville hätäapujyvästöstä. Kunnan esimiehinä toimi 1800-luvulla Kustaa Risto ja hänen jälkeen Matti Granlund.

Lainattujen jyvien takaisinmaksu piti suorittaa viimeistään joulukuun kannossa. Makasiinin hoitaja vei vuosittain Limingan nimismiehelle pöytäkirjat jyvien lainauksesta ja takaisin saannista korkoineen. Hoitamaton laina johti ulosottoon.

Johtokunnan jäsenet vuonna 1862 Jaakko Tapanila, Matti Alaluri, Gustaa Mällinen, August Kerola ja mittamiehet Matti Kallio, Johan Viikman.

Johtokunta 1930-40 luvulla Yrjö Lämsä, Heikki Lithovius, Antti Pieti ja Eemil Junkkonen hänen jälkeensä Iikka Paavola. 1930-40 luvulla maksettiin kokouspalkkio johtokunnan jäsenille ja maksurästien perinnästä. 1900-luvulta lainaustietoja ja pöytäkirjoja ei ole löytynyt.

Makasiinin päätöskokouskahvit juotiin 21.4.1949.

Lumijoella 8.12.2022                    Pasi Keinänen


Kuulutus lainaamisesta 3.6.1865